Teksti ja stoori on sen verran jo uponnu takaraivoon että esityksiä uskaltaa venailla innolla. Viime vuoteen verraten isompi rooli on auttanu asennoitumaan harjotteluun eri tavalla ja lavalla ollessa keskittyminen on ihan eri tasolla. Ja täytyyhän se myöntää, kyllä Dingon musiikki vaan natsaa musikaaliin. Ohan tämä kokemus ollu, hieno sellanen. Ehottomasti yks asioista joita tulevaisuudessa myöhemmin sitten tulee kaipaamaan. Näytöksiä odotellessa, ssa.
Antti ''Henri Sakari Tukiainen (ei-sukua Johannalle)'' Hakala
kuva: Veera Ailunka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti